Otteluraportti HEL Volley 2 – Salon Viesti

Kausi päätökseen 3 - 2 voitolla (25-18,25-20,25-27,16-25,15-9)

Sunnuntaina (6.3.) nähtiin Malmin Helmi Centerissä HEL Volley 2:n tämän kauden viimeinen peli. Joukkueemme oli varmistanut jatkosarjan kärkipaikan jo ennen tätä peliä, joten tavoitteena oli ainoastaan voitto, jotta mielekkäästä kaudesta jäisi vielä viimeisenkin pelin jälkeen sen arvoinen maku suuhun.

Viimeiseen koitokseen olivat saapuneet kotijoukkueesta pelaajan rooleissa Essi, Oona, Turre, Siia, Heli, Anni, Heidi, Neea ja Assi. Laura oli vesityttöhommissa ja Annika kirjurin penkissä. Vieraaksi saapui Salon Viesti.

Kuten monesti aiemminkin kaksi ensimmäistä erää oli kotijoukkueelta hyvää peliä. Noudatimme peliä ennen sovittua taktiikkaa, mikä tuotti tulosta. Syötöt lähtivät terävästi kaikilta ja ässiä kirjattiin varmasti lähes kaikille. Peli oli selkeätä ja mukavaa.

Sitten tuli se kuuluisa kolmas erä. Vastustaja paransi otettaan ja vastaavasti me vähän löysäsimme. Erässä nähtiin hienoja suorituksia puolin ja toisin. Anni Jyrkinen pelasi pitkästä aikaa tasaisen pelin yleispelaajana ja Oona Laurell ja Mirja Tuure ottivat näyttäviä torjuntoja. Kuten numerot kertovat, molemmat joukkueet halusivat voittaa. Erän lopussa käytettiin parin pallon välein ainakin kolme aikalisää niin, että joukkueiden kokoontuessa aina toinen oli vuorollaan voittamassa. Lopulta Viestille kirjattiin erän voittoon oikeuttavat pisteet heidän terävän syöttönsä johdolla.

Neljäs erä oli aivan jäätävä, monellakin tapaa. Tuntui, että vastustajan ei tarvinnut muuta kuin laittaa pallo meidän puolelle, niin teimme heille heidän kaikki pisteet. Kentällä olo vähän nolottikin ja vielä, kun monella ei ollut enää lämminkään, sai vastustaja hyvillä keskihyökkäyksillään ja syötöillään vetovastuun. Erän lopussa kotijoukkue kuitenkin tsemppasi sen verran, että vastustajakin kannattajineen hiiltyi. Tuomarin tuomitessa vierasjoukkueen hyökkäyksen olevan rajojen ulkopuolella, katsomosta kuului viheltelyä ja Viestin valmentajakin intoutui heiluttelemaan tuomarille silmälasejaan. Tästä tai ties mistä johtuen mekin kotijoukkueena sisuunnuimme hiukan ja aloimme lämmetä kohti vääjäämätöntä viidettä erää. Jotenkin saimme kasaan jopa 16 pistettä, mikä erän alun huomioon ottaen tuntui aika kaukaiselta.

Viidenteen erään lähdettiin taas hyvillä mielin. Meistä tuntui jo ennen ensimmäistä pillin vihellystä, että tämä oli meidän erä. Kun jäsenetkin olivat taas vähän lämpimämpiä, alkoi pelikin kulkea. Ja tietty Ginan uhkaus pelin jälkeisistä punnerrussessioista jos ei pelaajilla olisi hiki päällä pelin loputtua, auttoi asiaa. Viimeinen erä oli taas hyvää peliä, ja saimme jälleen puolustuksia ja hyviä syöttöjä aikaiseksi. Viimeisen voittofiiliksen puhkesi jo erän puolivaiheilla, kun Assi pamautti satasesta aikamoisen pommin rajaa pitkin. Loput torjunnat ja hyvät hyökkäykset olivat vain kaikki makeita kirsikoita HEL Volleyn voittokakun päällä.

Viimeisessä pelissä kulminoitui siis hienosti koko kausi. Osaamme pelata hyvää lentopalloa, tosin usein pelissä tulee myös pieni suvantovaihe. Mutta jos viidenteen erään mennään, niin kokemus kantaa pitkälle. Pelissä parhaana palkittiin kotijoukkueen liberona hienosti palloja poiminut, juuri omia syntymäpäiviään juhlinut, Nea Saarenpää. Salon Viestistä palkintokassin kotiin kiikutti keskitorjuja Anna Czakan, jonka terävät keskihyökkäykset eivät jääneet varmaan keneltäkään huomaamatta.

Kauden päättäreitä odotellen ja tästä kaudesta kiittäen,

Heidi